1.3.2008

Kuukausikirjoitus: Prinssi ja pääskynen


Psalmissa 27: 8 sanotaan: "Sydämeni vetoaa Sinun sanaasi: "Etsikää Minun kasvojani. "Herra, minä etsin Sinun kasvojasi."

Oscar Wilden sadussa "Onnellinen prinssi", Onnellisen prinssin patsas seisoo keskellä kaupunkia korkealla jalustallaan, ylväänä ja kultaisena, kaupunkilaisten ylpeytenä. Jalustalle lehahtaa pieni pääskynen, aikomuksenaan nukkua siinä viimeinen yönsä ja seuraavana päivänä aloittaa pitkä muuttomatkansa Egyptin lämpöön. Hän on juuri painanut päänsä siiven alle, kun yhtäkkinen kastuminen hätkähdyttää pääskysen hereille. Katsoessaan ylöspäin hän näkee Onnellisen prinssin kasvot ja huomaa, että tämän silmät ovat tulvillaan kyyneliä. Yksi niistä oli tipahtaessaan herättänyt linnun unesta.
Pääskynen lentää lähemmäksi prinssin kasvoja, jotka ovat pääskysestä ihmeen kauniit. Seisoessaan siinä jalustallaan kaiket päivät, on prinssi joutunut katselemaan kaikkea kaupungissa vallitsevaa surua, köyhyyttä ja rumuutta ja hänen sydämessään on herännyt syvä sääli. Saatuaan nyt yllättävästi pienen ystävän, hän pyytää lintua irrottamaan jalokiven miekkansa kahvasta ja lennättämään sen kotiin, jossa sairas lapsi nukkuu nälkäisenä levotonta unta. Lintu tekee prinssin pyynnön mukaan.

Seuraavana iltana prinssi sanoo pääskyselle: "Pääskynen, pääskynen, pikku pääskynen, etkö jäisi luokseni vielä yhdeksi yöksi ja olisi lähettilääni?" Prinssin hyvän sydämen hellyttämänä pääskynen jää ja irrottaa, vaikkakin vastahakoisesti, jalokiven prinssin toisesta silmästä, ja lennättää sen jälleen prinssin ohjeiden mukaan. Sama toistuu seuraavana iltana. Kun jalokivi prinssin toisestakin silmästä on mennyt, sanoo pääskynen:
"Sinä olet sokea nyt. Minä jään luoksesi ainaiseksi."

Siitä eteenpäin lintu lentelee kaupungin yllä ja palaa sitten prinssin luo kuvailemaan kaikkea näkemäänsä. Lastu lastulta, hän prinssin vaatimuksesta irrottaa nokallaan tämän kultapäällystä ja lennättää kultalastut köyhille ihmisille ruoaksi ja iloksi. Lopulta kaikki kulta on mennyt ja prinssin patsas on vain rautainen kehikko. Pääskynenkin tietää pian kuolevansa. Pakkanen on tullut, eikä lintu pysty enää pysymään lämpimänä. Viimeisen kerran hän lentää rakastamansa prinssin luo jättämään hyvästit ja putoaa kuolleena maahan.
Silloin kuuluu odottamaton paukahdus; patsaan sisimmässä lyijysydän on haljennut kahtia.

Haluaisitko olla Jeesuksen pääskynen? Oletko sanonut Hänelle: "Sinä olet kuollut puolestani. Minä tahdon elää Sinulle"?

Pauliina Asikainen