26.7.2008

Kuukausikirjoitus: Iloa Pyhässä Hengessä

Lähetyssaarnaaja Stanley Jones kertoo kirjassaan Kärsivien Kristus kuinka hän odottaessaan Intiassa junaa tuli kysyneeksi eräältä herrasmieheltä, aikoiko hän siihen junaan, joka piakkoin oli lähdössä. Hän vastasi kieltävästi, koska siinä oli vain kolmannen luokan vaunuja. Jones sanoi itse lähtevänsä sillä junalla. ”Niinpä niin”, mies vastasi, ”te voitte lähteä sillä junalla, sillä te olette hurskas mies. Jos matkustatte ensimmäisessä luokassa, ei se ylpistytä teitä, ja jos matkustatte kolmannessa luokassa, ei se alenna teitä. Te olette näiden erojen yläpuolella, mutta minun täytyy pitää niistä kiinni.”

Jones kirjoitti, että hänen olisi siinä tilanteessa tehnyt mieli hyppiä ja tanssia vaunusillalla. Ensimmäinen luokka ei ylpistä, kolmas luokka ei alenna, ilo ei vie meitä suunniltamme, murhe ei murra sydäntämme, rikkaus ei kiedo eikä köyhyys masenna, sillä ne voi nähdä meille tilaisuuksina niiden kaikkien käyttämiseksi keskeisten elämän päämäärien palvelukseen. Niiden, jotka ovat syvemmälle tähtääviä kuin kaikki muu. Elämämme on Jumalan valtakunnassa.

Paavali opetti 1. korinttolaiskirjeessä, että niiden, jotka itkevät,
tulisi olla niin kuin eivät itkisi ja niiden jotka iloitsevat, tulisi olla niin kuin eivät iloitsisi; niiden, jotka ostavat, tulisi olla niin kuin eivät saisi omanansa pitää; ja edelleen niiden, jotka tätä maailmaa hyödyksensä käyttävät, olisi oltava niin kuin eivät sitä käyttäisi,
”sillä tämän maailman muoto on katoamassa” (1.Kor.7:31.)

Ajalliset eivät saisi hallita meitä niin, että ilo Pyhässä Hengessä ei olisi ylimpänä. Asemamme, vaurautemme, köyhyytemme, surumme ja murheemme ovat ohimeneviä. Jumalan valtakunta on iäistä vanhurskautta, rauhaa ja iloa. Iloa siitä, mikä on pysyvää. Sitä iloa saamme maistaa jo täällä.

”Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita” (Joh.4:36).

Risto Kauppinen